Tapio Wirkkala

Tapio Wirkkala oli monipuolinen taitelija, joka oli tunnettu niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Hänen suunnittelemansa tuotteet ovat olleet osa suomalaisten arkipäivää ja juhlahetkiä usean vuosikymmenen ajan. 

Yksi hänen tunnetuimmista töistään oli Suomen markan setelisarja, joka oli käytössä 1955-81.

Kuva: EMMA - Espoon modernin taiteen museo

Tapio Wirkkala syntyi 2.6.1915 Hangossa josta, perhe muutti Helsinkiin 1920-luvulla. 

Hän aloitti opintonsa Taideteollisuuskeskuskoulussa 1933. 

Wirkkala aloitti mainospiirtäjänä ja voitti mm. vuoden 1940 Olympia-postimerkkikilpailun. Sota keskeytti työnteon, mutta sen aikana hän veisti Äänislinnan valtauksen muistomerkiksi Suomen leijonan, joka on tällä hetkellä Suomenlinnassa. Vuonna 1945 Wirkkala avioitui taiteilija Rut Brykin kanssa, heille syntyi kaksi lasta.

Wirkkala osallistui Iittalan järjestämään lasinsuunnittelukilpailuun 1946, kilpailun voitto oli iso askel kohti menestyvää uraa. Hän voitti myös Suomen Pankin setelisuunnittelukilpailun vuonna 1947 ja seuraavana vuonna Tillanderin matkamuistokilpailun.
Wirkkalan ura lasinsuunnittelijana alkoi Iittalan lasitehtaalle lasikilpailun jälkeen. Tältä ajalta ovat hyvänä esimerkkinä Kantarelli maljakko sekä muut kaiverretut taidelasit. Suurimman osan Wirkkalan lasituotannosta muodostaa käyttölasi, kuten edelleen tuotannossa oleva Tapio-sarja sekä meidänkin valikoimassamme olevat Marski-lasit.

Wirkkala, Iittala

1951 House Beautiful-lehti valitsi Wirkkalan suunnitteleman vanerilehden ”Maailman kauneimmaksi esineeksi”. Vuosina 1951–54 Wirkkala toimi Helsingin Taideteollisen oppilaitoksen taiteellisena johtajana, minkä jälkeen hänestä tuli Karhula-Iittalan taiteellinen johtaja. Wirkkala työskenteli myös New Yorkissa muutaman vuoden ennen siirtymistään A. Ahlström Oy:n suunnittelutoimiston taiteelliseksi johtajaksi. Ahlströmillä suunniteltiin esineitä Iittalalle, Strömforsille, Euran paperille ja Karhulan pakkauslasitehtaalle.
1960-luvun alussa Wirkkala suunnitteli klassikoksi muodostuneen Koskenkorva-pullon etiketin sekä Jalostajan muovisen ketsuppipullon.
1966 Wirkkala perusti oman studion, Design Tapio Wirkkalan ja samana vuonna Veninin lasitehdas esitteli hänen ensimmäiset värilliset lasiesineet. 60-luvun lopulla syntyi suuren suosion saanut lasisarja, Ultima Thule.
Tapio Wirkkala tykästyi Lappiin ja moni esine onkin saanut inspiraationsa sieltä. Hän käynnisti 1970-luvun alussa rakennusmalliston kehittämisen Sevettijärven alueen kolttasaamelaisille, Lapin inspiroimina syntyivät myös fantasialinnut, 'Suokurpat'. Wirkkala kannatti Inariin saamelaiskulttuurikeskusta, josta sittemmin tuli Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus, Siida.

Maljakko 2780, Iittala

1972 Tapio Wirkkala sai akateemikon arvo. Häntä arvostettiin taidelasin suunnittelijana niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Wirkkala suunnitteli Suomen Lasimuseon entisiin Riihimäen lasitehtaan tiloihin. Avajaisnäyttelynä oli Wirkkalana suunnittelema näyttely, joka kiersi myös Moskovassa, Mexico Cityssä, Pariisissa, Milanossa ja New Yorkissa.
Wirkkala oli ehdottomasti yksi taitavimmista, mutta myös yksi monipuolisimmista muotoilijoista Suomen historiassa. Hän työsti niin lasia, posliinia, muovia, terästä kuin vaneriakin.
Ajattomien astioiden verkkokauppassa on oma osasto Tapio Wirkkalan suunnittelemille tuotteille nimellä Wirkkala 100v.
Tapio Wirkkala kuoli 19.5.1985.

Lähde: www.wirkkala.fi