Tapio Wirkkala oli monipuolinen
taitelija, joka oli tunnettu niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Hänen
suunnittelemansa tuotteet ovat olleet osa suomalaisten arkipäivää
ja juhlahetkiä usean vuosikymmenen ajan.
Yksi hänen tunnetuimmista
töistään oli Suomen markan setelisarja, joka oli käytössä
1955-81.
![](https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgeGmAaPe6fH4-kqxmgoi2SyNWjv1nnAWS7kQ4aZVNhU6ZxmDGttRAWcHWX0uGCm-jcYbsgr319Bpe80qdWIXg3_P5wQV5SrS5Y7Jt2a2WR2yeqt2FxoJeq406eI9kr934b4AHNf_i9MRY/s320/wirkkala.jpg) |
Kuva: EMMA - Espoon modernin taiteen museo |
Tapio Wirkkala syntyi 2.6.1915 Hangossa josta, perhe muutti
Helsinkiin 1920-luvulla.
Hän aloitti opintonsa
Taideteollisuuskeskuskoulussa 1933.
Wirkkala aloitti
mainospiirtäjänä ja voitti mm. vuoden 1940
Olympia-postimerkkikilpailun. Sota keskeytti työnteon, mutta sen
aikana hän veisti Äänislinnan valtauksen muistomerkiksi Suomen
leijonan, joka on tällä hetkellä Suomenlinnassa. Vuonna 1945 Wirkkala avioitui taiteilija Rut Brykin kanssa, heille
syntyi kaksi lasta.
Wirkkala osallistui Iittalan järjestämään
lasinsuunnittelukilpailuun 1946, kilpailun voitto oli iso askel kohti
menestyvää uraa. Hän voitti myös Suomen Pankin
setelisuunnittelukilpailun vuonna 1947 ja seuraavana vuonna
Tillanderin matkamuistokilpailun.
Wirkkalan ura lasinsuunnittelijana alkoi Iittalan lasitehtaalle
lasikilpailun jälkeen. Tältä ajalta ovat hyvänä esimerkkinä
Kantarelli maljakko sekä muut kaiverretut taidelasit. Suurimman osan
Wirkkalan lasituotannosta muodostaa käyttölasi, kuten edelleen
tuotannossa oleva Tapio-sarja sekä meidänkin valikoimassamme olevat
Marski-lasit.
![http://www.ajattomatastiat.fi/tuotteet.html?id=58/277194](https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi_FoKyk1WDaQ7JTrV68mImy5YPSpNsXQj4Cqg2f9vhYykglH2TDghTdEfsdD1Pc2_0vA_qziCP1GgVdX0c8wHia2em4gX6h7IfSvdWijhqWIrGppsYoy78GDGKTYVbu8q82OmMKpYGrYM/s640/wirkkala1.jpg) |
Wirkkala, Iittala |
1951 House Beautiful-lehti valitsi Wirkkalan suunnitteleman
vanerilehden ”Maailman kauneimmaksi esineeksi”. Vuosina 1951–54
Wirkkala toimi Helsingin Taideteollisen oppilaitoksen taiteellisena
johtajana, minkä jälkeen hänestä tuli Karhula-Iittalan
taiteellinen johtaja. Wirkkala työskenteli myös New Yorkissa
muutaman vuoden ennen siirtymistään A. Ahlström Oy:n
suunnittelutoimiston taiteelliseksi johtajaksi. Ahlströmillä
suunniteltiin esineitä Iittalalle, Strömforsille, Euran paperille
ja Karhulan pakkauslasitehtaalle.
1960-luvun alussa Wirkkala suunnitteli klassikoksi muodostuneen
Koskenkorva-pullon etiketin sekä Jalostajan muovisen ketsuppipullon.
1966 Wirkkala perusti oman studion, Design Tapio Wirkkalan ja
samana vuonna Veninin lasitehdas esitteli hänen ensimmäiset
värilliset lasiesineet. 60-luvun lopulla syntyi suuren suosion
saanut lasisarja,
Ultima Thule.
Tapio Wirkkala tykästyi Lappiin ja moni esine onkin saanut
inspiraationsa sieltä. Hän käynnisti 1970-luvun alussa
rakennusmalliston kehittämisen Sevettijärven alueen
kolttasaamelaisille, Lapin inspiroimina syntyivät myös
fantasialinnut, 'Suokurpat'. Wirkkala kannatti Inariin
saamelaiskulttuurikeskusta, josta sittemmin tuli Saamelaismuseo ja
Ylä-Lapin luontokeskus, Siida.
1972 Tapio Wirkkala sai akateemikon arvo. Häntä arvostettiin
taidelasin suunnittelijana niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.
Wirkkala suunnitteli Suomen Lasimuseon entisiin Riihimäen
lasitehtaan tiloihin. Avajaisnäyttelynä oli Wirkkalana
suunnittelema näyttely, joka kiersi myös Moskovassa, Mexico
Cityssä, Pariisissa, Milanossa ja New Yorkissa.
Wirkkala oli ehdottomasti yksi taitavimmista, mutta myös yksi
monipuolisimmista muotoilijoista Suomen historiassa. Hän työsti
niin lasia, posliinia, muovia, terästä kuin vaneriakin.
Ajattomien astioiden verkkokauppassa on oma osasto Tapio Wirkkalan suunnittelemille tuotteille nimellä
Wirkkala 100v.
Tapio Wirkkala kuoli 19.5.1985.
Lähde: www.wirkkala.fi